Osallistuimme Rumban kanssa SBCAK:n paimennusviikonloppuun. Rankka mutta antoisa kurssi, kaksi päivää paahtavassa helteessä lammaslaitumella. Etukäteen huoli koirasta oli suuri, että miten pärjää saamatta lämpöhalvausta. Mutta loppujen lopuksi sillä oli oikein mukavat oltavat autossa omassa häkissä kun laittoi läpivedon, kylmäkalleja alustan alle ja viilennysloimen päälle. Kyllä nuo 5% tummennukset auton ikkunoissa on niiiin hyvät!!

Osallistujaporukka oli mukava, ja tosi kiva nähdä sukulaiskoiria: serkut Hypno ja Hohto sekä siskopuoli Pimu. Samanlaisia laiheliineja nekin eli liekö se sitten sukuvika

Kumpanakin päivänä aloitettiin teoriaosuudella, jossa käytiin läpi perusasioita ja ohjaajan liikkumista ja käskyttämistä. Lisäksi jokainen koira pääsi kahdesti kumpanakin päivänä lampaille. Rumba oli talven aikana unohtanut lambit lähes kokonaan ja viikonloppu menikin lähinnä muistutellessa hommaa mieleen. Aloittelevat tekivät hommia pienessä aitauksessa. Molempien päivien ensimmäinen harjoitus oli melko surkea ja koira ihan pihalla. Meinasin jo vaipua epätoivoon ettei tästä mitään tule. Toiset harjoitukset kuitenkin menivät paremmin ja alkoi olla tekemisen makua kun koira sai enemmän rohkeutta. Eka päivänä saatiin kuitenkin muutama hyvä poispäin kuljetus ja sunnuntain viimeinen treeni onnistui aivan mielettömän hyvin, Rumba hallitsi laumaa tyynen rauhallisesti kuljettaen sitä ohjaajalle ja oli täydellisessä tasapainossa kello kahdessatoista. Se teki jopa niin hienoa ja itsenäistä työtä että uskalsi mennä lampaiden ja aidan väliin, mitä ei moni kokeneempikaan koira uskalla tehdä. Aivan mahtavaa! Mun pieni paimenneito

Muutama kuva sunnuntailta (kiitos Ansku)