Nyt alkaa tuo juoksun jälkeinen lapatossukausi painaa päällä taas. Nisätkin on turvoksissa niin että en ihmettelisi vaikka ne tiputtaisivat rimat alas ;) Parit harkat käyty, sekä yhdet epäviralliset kisat joissa makkaran voimalla rynnittiin kontaktiesteet sun muut kohtuullisesti. Viime harkoissa Liz ei kuumunut ollenkaan ja oli melko hidas, joten myös ohjaajan into lopahti siihen enkä jaksanut viedä sitä kunnolla. Motivointia pitäis vielä miettiä, mutta luotan siihen että viimeistään kuukauden päästä koiran fiilikset palaavat. Löysin uuden huippuhyvän herkun: ryynimakkara. Ja ajattelin yrittää myös saada sitä kiinnostumaan leluista enemmän. Oma vikahan se on kun en ole jaksanut opettaa Lipsutinta nauttimaan ja kuumumaan leikkimisestä. Sitä kun pitäisi pystyä harrastamaan muuallakin kuin kotona...