Juuri kun ehdittiin aloittaa Rumban kanssa taas treenikausi, päätti se aloittaa juoksunsa. Eli se siitä nyt vähäksi aikaa. Ne nartut... Olis ollut aikaa juosta monta viikkoa, vaan ei tietenkään silloin ala. Höh. Kun nyt ohjatut treenit ja koulutuskentät ovat pannassa, käytiin sen sijaan jäljellä. Laitoin n. puolen kilsan jäljelle 7 keppiä, joista nousi jopa 6! Rumba on siis hoksannut jäljestyksen tarkoituksen Muutaman kerran jäljellä se oli vähän hukassa, ilmeisesti metsässä oli liikkunut muitakin. Mutta yritin olla auttamatta sitä mahdollisimman paljon kun en itsekään ollut varma mistä olin kävellyt, ja hyvin se lopulta löysi takaisin. Jospa tässä vielä yrittäis ennen lumen tuloa käydä jäljellä muutamia kertoja ja sitten jätetään talveksi hautumaan. Ehkä se pk-tottis pitäis aloittaa myös jossain vaiheessa jos kisaamaan mielii? Ja ennen kaikkea paukkuihin totuttelu...

Lizzu pääsi pitkästä aikaa mukaan myös ohjattuihin treeneihin Minnan koirakoulussa. Varasin sille kahdeksan kertaa valmennusryhmästä. Eka treeneissä se oli jokseenkin pallo hukassa, mutta ehkä esteet sille taas muistuvat mieleen Kontaktit alkoi taas mietityttämään. Pitäisikö niille sittenkin tehdä jotain vaiko ei kuitenkaan? Johtuuko hitaus siitä ettei se tiedä kuinka ne pitäisi suorittaa? Aikanaan parhaat tulokset saatiin kosketusalustalla mitä piti tökätä nenällä. Olisiko järkevää palata takaisin siihen? Vai jatkaa juoksukontakteilla? Huoh. Siinäpä miettimistä kerrakseen. Olisi niin kiva saada se kolmosiin kun enää yksi nolla puuttuu jotta voisi hyvillä mielin parin-kolmen vuoden päästä lopettaa kisaaminen.