Elämä ei ole ollut pelkkää tokoa, ykköslajia agilityä ollaan treenailtu myös mutta ne vähän on päivitykset jääneet tekemättä...

Viime viikolla Activen treeneissä jatkettiin samaa teemaa, eli jalat oli taas solmussa niistojen, pakkovalssien ja twistien kanssa. Opinkohan ikinä edes noita nimityksiä niin että ne tulisivat heti selkäytimestä mitä milläkin termillä tarkoitetaan? Huoh, sama pää kesät talvet Todella harmillista tuo Rumban voimakas toispuoleisuus. Aivan kuin eri koiraa ohjaisi kun puolta vaihtaa. Vasemmalle kääntymisessä se on notkea kuin mikä, ja oikealle kääntyminen tuntuu kuin puupökkelöä yrittäisi taivuttaa. No ei auta kuin treenata kovasti sitä vaikeampaa puolta, jospa siitä edes kohtuullinen tulisi joskus. Yksittäisellä esteellä nuo sujuu mutta radan yhteydessä itse on kyllä auttamatta niin jäljessä eikä asiaa auta sekään jos unohtaa miten se nyt menikään. Jospa jonain päivänä...

KAS:n hallillakin piipahdettiin ottamassa lyhyttä kiemuraista sarjaa jossa teemana okseri. Se olikin Rumballe uusi tuttavuus. Ainakaan nyt vielä 45cm korkeudella ei ongelmia sen kanssa. Muuten olin kyllä pallo hukassa koiran kanssa, mutta saatiin kuin saatiinkin onnistumaan takaakierrot, ja yritin jopa hapuilla siinä jotain niiston tapaistakin. No pääasia että saa eri ympäristössä treenata välillä.

Tänään meillä oli juoksun takia väliin jääneiden treenien korvaustunti, jota veti vaihteeksi Mikko. Ilmeisesti tässä ryhmässä oli alunperin vähän pidemmälle ehtineitä, joten jätimme suosiolla väliin A:n sekä kepit radan yhteydessä koska tiedän ettei maltti riitä niihin vielä jos korvien välissä kuumuu. Jälleen samaa teemaa. Uutena juttuna tuli niisto-persjättö, jota harjoiteltiin ensin yhdellä esteellä. Se tuntui ihmeen helpolta molempiin suuntiin. Voisiko olla että Rumba on vajaan viikon aikana taas funtsinut asioita ja hoksannut jotain? Sitten tehtiin pari pitkähköä rataa (siis pidempää kuin olemme yleensä tehneet), joista ensimmäinen sujui kivasti, vaikka tuntuikin itsestä aluksi vaikeammalta. Toinen rata sen sijaan meni ihan pipariksi ja Rumba alkoi kuumua lopussa jo siihen malliin että turha yrittääkään siinä mielentilassa. Kummallista että ne vaikeimmat kohdat saatiin sujumaan melko mallikkaasti, mutta se kohta minkä itse ajattelin olevan helpoimmasta päästä, ei sujunut ollenkaan. Mutta kiva treeni joka tapauksessa, hyvä kun tulee radallakin noita ohjauskuvioita harjoiteltua, heti eri tavalla hahmottaa taas miten niitä voi käyttää.