... tai siltä ainakin tuntui tänään kotipihatreeneissä. Harmi kun illat pimenivät taas kertaheitolla kun kelloja siirrettiin ja treenaaminen on taas kurjaa

Otettiin ensin paikallamakuuta. Jätin Rumban terassille kun en viitsinyt sitä jäisessä maassa makuuttaa ja kävelin itse kauemmas. Tarkoitus oli ottaa n. 2,5-3min, mutta Rumba nousi istumaan jossain vajaan kahden minuutin kohdalla. Harmi. Sain sen käskytettyä maahan ja palasin kun se oli rauhallinen. Sitten uudestaan, ja taas nousi. Hitto vie! Kolmannen kerran otin ihan lyhyen paikallaolon ja se meni ok. Sitten seuraamista kivetyksellä. Se sujui melko hyvin, mutta voi olla että koira jonkin verran ennakoi kun reitti on niin selvä. Ja lopuksi jääviä. Huoh. Voi dääm. En tiedä voiko johtua pelkästään kylmästä maasta vai onko R sekottanut taas maahanmenon ja seisomisen. Aluksi seisominen oli hukassa, mutta sitten se jäi tosi hienosti. Sen sijaan maahanmeno täysin hukassa, Rumba jäi melkein joka kerta seisomaan. Sitten vähän muistinvirkistystä pelkillä maahanmenoilla, ja saatiin tuokin sujumaan. Ei kovin täydellisesti mutta kuitenkin. Pakko päästä hallille kokeilemaan vielä näitä, pakkohan sen on pystyä makaamaan myös siellä kylmässä maassa. Voi meidän hienohelma pk-koiraa